Seurakunnan laidalle

Seurakunnan laidalle

Työviikkoni käynnistyi maanantai-aamuna reissupäivällä. Ajelin tapaamaan Tarjaa. Hän on yksi diakoniatiimimme jäsen Kuhmoisissa eli Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunnassa. Matka oli yllättävän pitkä, varsinkin väli Padasjoelta Kuhmoisiin. Ajattelen lämmöllä Tarjaa ja kumppaneita, jotka ovat jo nyt ajelleet monia kertoja Hollolaan ja muihin Hollolan seurakunnan kappeleihin. Onneksi kimppakyydit ja puhelimet ovat arkipäivää ja skypet ja lyncit keksitty.

Kuhmoisten raitilla

Kuhmoisten seurakuntakoti on kaunis ja kirkko kohoaa somasti mäelle. Kävelimme myös kirpputorin ja EU-ruokajakopisteen ohi sekä poikkesimme satamassa lounaalla. Monelta vastaantulijalta saimme hymyjä ja tervehdyksiä. Työtoverini on tuttu ja ystävällinen näky Kuhmoisten raitilla. Poikkesimme myös seurakuntatoimistossa ja sain hyvästellä yhden työntekijämme uusiin haasteisiin.

Hollolan seurakuntaa

Päivä päättyi varsinaisen diakoniatyön äärelle. Tarja piti veteraanien päiväkahvilla pääsiäisaiheisen hartaushetken ja jutustelimme aiheesta sekä aiheen vierestä. Mieleeni jäi erityisesti iäkäs pariskunta, joka oli muutama vuosi sitten muuttanut Hollolan Heinäsuolta Kuhmoisiin, tutulle mökkipaikkakunnalleen. Asunto oli nyt Kuhmoisten keskustassa kerrostalossa, mutta mieli ja ajatukset vielä Hollolan Heinäsuolla. Siellä pariskunta oli käynyt ahkerasti Suojapirtin eläkeikäisten kerhossa ja muissa toiminnoissa. Nyt heistä oli jälleen tullut Hollolan seurakuntalaisia. Hymy oli herkässä ja itsellekin jäi hyvä mieli. Ehkä koimme kaikki kolme sillä hetkellä häivähdyksen yhteenkuuluvuutta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *