Vuorisaarnasta lisää

Kun Jeesus sai kuulla, että Johannes oli vangittu, hän siirtyi Galileaan. Nasaretiin hän ei enää jäänyt, vaan hän asettui Kapernaumiin, joka on järven rannalla Sebulonin ja Naftalin heimojen alueella… Tästä lähtien Jeesus julisti: “Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!”Jeesus kulki sitten joka puolella Galileaa. Hän opetti seudun synagogissa, julisti ilosanomaa Jumalan valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Hänen maineensa levisi sieltä koko Syyriaan. Hänen luokseen tuotiin kaikki erilaisista taudeista kärsivät ihmiset – niin pahojen henkien vaivaamat kuin kuunvaihetautiset (kaatumatautisia muistuttavat) ja halvaantuneetkin – ja hän paransi heidät. Hänen perässään kulki suuri joukko ihmisiä. Heitä oli lähtenyt Galileasta ja Dekapoliin alueelta, Jerusalemista ja Juudeasta sekä Jordanin toiselta puolen. Matteus 4

Teksti vie Gennesaretin järven ympäristöön. Järvi on 23 km pitkä, 16 km leveä ja 50m syvä, pinta-ala 165 neliökilometria , rantaviivaa 53 km ja sen pinta on 208 m merenpinnan alapuolella, kuin kattilassa, jota vuoret ympäröivät. Vertaan Gennessaretin järveä mielessäni usein Vesijärveen, jonka pituus on 25 km ja pinta-ala 108 neliökilometria, syvin kohta 40 m ja mutkikasta rantaviivaa 227 km. Onhan se toki pienempi, mutta kun järvi keskipisteenä ajattelee 30 – 40 kilometrin ympyrän, voi ymmärtää alueen, jolla Jeesus toimintansa aikana pääasiassa liikkui.

Teksti kertoo Jeesuksen kuulijoista. Jeesus veti puoleensa ihmisiä. He olivat tulleet kolmen ja neljänkin päivämatkan päästä Jeesuksen luo. Jotkut käyttivät siis yli viikon ajan tavatakseen Jeesuksen. Puskaradio oli ollut tehokas. Eipä muuta tietoa ollutkaan silloin saatavilla. Alueella, jolta kuulijat tulivat, asui myös paljon pakanoita. Dekopoliin 10 kaupunkia olivat kreikkalaisia. Jeesuksen asuinpaikka Kapernaum oli Galilean tärkeimpiä kaupunkeja. Asukkaita on arveltu olleen Jeesuksen aikaan 30 000. Sielä oli synagoga, roomalaisten varuskunta ja tulliasema. Kyllä Jeesusta tuli varmasti myös moni pakana katsomaan. Ja Jeesushan kulki myös jonkin verran pakanoiden alueella ja ylitti juutalaisuuden rajoja. Vuorisaarnan jälkeen Matteus kertoo heti sadanpäämiehestä, pakanasta, jonka palvelijan Jeesus paransi. 

Tämän ajan käsitteillä sanoisin ihmisten tulleen karismaattisiin hengellisiin tapahtumiin. Jeesus paransi ne, jotka tulivat hänen luokseen apua saamaan. Hän auttoi ruumiillisissa, henkisissä ja hengellisissä vaivoissa. Hänen sanomansa on yliajallinen. Siinä on edelleen muutosvoima.

Vuorisaarna alkaa autuaiksi julistamisiksi kutsutulla jaksolla. Jos puhetta pitää saarnana, tätä alkua voi pitää kuin tekstinä, jota Jeesus selittää. Sen sisältö on merkillinen. Toimintansa alussa Jeesus puhuu seuraajiensa sisäisestä elämästä, jota siinä hetkessä puhuttaessa ei vielä ollut. Seuraava lainaus ( ovat näissä blogiteksteissäni kursiivilla) sisältää myös sisältöä avaavia laajennuksia.

Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin.”Autuaita ovat hengessään (hengellisesti) köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset ( yksi voimakkaimmista surua ilmaisevista kreikan kielen sanoista): he saavat lohdutuksen.(murhe kun huomaa olevansa hengellisesti köyhä). Autuaita kärsivälliset/ hiljaiset : he perivät maan. (kärsivät vääryyttä katkeroitumatta, hillitsevät itsensä, eikä heitä voida kiihottaa tai ärsyttää). Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano (jotka hartaasti toivovat Jumalan tahdon toteutuvan, vanhurskaus on messiaan valtakunnan tuntomerkki): heidät ravitaan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat/laupiaat (myötäeläminen joka samastuu täydellisesti toiseen ihmiseen ja hänen olosuhteisiinsa – koetaan samaa kuin tuo toinen ja kärsitään toisen kanssa) heidät armahdetaan. Autuaita puhdassydämiset ( kiinnittävät sydämensä Jumalaan eivätkä samalla pyri palvelemaan maailmaa, yleisiä mielipiteitä) he saavat nähdä Jumalan. Autuaita rauhantekijät: (eivät mene mukaan osapuoliksi  ristiriitoihin ja siitä lähtökohdasta rakentavat rauhaa) he saavat Jumalan lapsen nimen . Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. “Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. ( kärsimys on merkki kuulumisesta Kristukselle). Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.

Jeesus kuvasi näin seuraajansa tulevaisuudessa. Tämä päivän johtamisen strategi voisi sanoa tästä  hienosti: Operatiivinen voima on ihmisissä! Mutta se olisi osatotuus. Voima tulee yhteydestä Jumalaan. Jumala on autuaan selkänoja. Jeesus luo mielikuvan  pitkäjänteisesti elettävästä päivien ketjusta. Kristittynä elettiin silloin juutalaisten ja pakanoiden keskuudessa. Nyt elämme  maailman monien uskontojen ja ideologioiden kannattajien kanssa pirstaleisessa kristikunnassa ja kohtaamme myös enemmän tai vähemmän vihamielisiä jumalankieltäjiä. Pysyvä päämäärä kristityn maalliselle matkalle on ollut ja on koko ajan autuaan sydämessä: Taivas – iankaikkinen yhteys Jumalan luona turvassa. Suomennoksen lähtökohta on kreikan kielen sanan makarios. Sen voi kääntää autuaaksi, onnelliseksi, onniteltavaksi tai siunatuksi. Kirjaimellisella merkityksellä on vain välinearvo. Jeesus antaa makarios-sanalle merkityksen autuaiksi julistamisillaan. Raamatun alkutekstiä ei avaa ymmärrettäväksi sanakirja, vaan sisältö, joka sanalle Raamatussa annetaan.

Makarios sanalla on myös merkitys – onnellinen tulevaisuudessa.  Samantyyppinen ajattelu sopii myös kahteen sanaan, joilla Jeesus selittää onnellisten olemusta. He ovat suolana ja valona siellä, missä elävät. Suola ja valo ovat kuin avain, joka aukaisee vuorisaarnan ymmärtämisen lukon.  Ne ovat enemmän olemista kuin tekemistä. Sisäistä lujuutta ! voisi joku sanoa! 

Piirrän vielä uudelleen mielikuvassa maantieteellisen  ympyrän, mutta paljon suuremman Gennesaretin järvi keskipisteenä.  Ajattelen tässä ympyrässä nyt eläviä kristittyjä Lähi-Idässä.  Eräässä tilaisuudessa Lontoossa viime joulun alla “Britannian prinssi Charles osoitti kunniaa Lähi-Idän kristityille ja heidän poikkeukselliselle kyvylleen osoittaa armoa ja anteeksiantoa… prinssi sanoi, että on tavannut monia inspiroivia Lähi-idän kristittyjä. Nämä rohkeat kristityt selviytyvät sorron ja vainon keskellä tai ovat joutuneet pakenemaan sitä.  Uudelleen ja uudelleen olen syvästi nöyrtynyt ja liikuttunut tästä poikkeavasta armosta ja anteeksiannon kyvystä, jota olen nähnyt heissä, jotka ovat kärsineet paljon,” prinssi Charles sanoi. Hän lisäsi, että anteeksianto oli “ylivertaisen rohkeuden teko, ja se on kieltäytymistä tulla määritellyksi sinua vastaan tehdyn synnin kautta”. Hän sanoi olleensa erityisen kosketettu niiden tarinoista, jotka ovat palanneet jälleenrakentamaan kotejaan ja yhteisöjään sen jälkeen kun Islamilaisen valtion (ISIS) taistelijat saatiin pois. “Heidän mahtavat todistuksensa kertovat ihmisyyden sinnikkyydestä ja tavallisuudesta poikkeavasta uskon voimasta, joka vastustaa jopa kaikkein julmimpia pyrkimyksiä sammuttaa usko.

Prinssi Charles ylistää Lähi-idän kristittyjen “tavallisuudesta poikkeavaa armoa ja anteeksiantokykyä”

He elävät suolana ja valona vaikeissa olosuhteissa. Tämä koskettaa minua ja tuntuu hyvältä lukea kuninkaallisen kannanotto. Arvostan sitä.

Seuraavat Sanan ja rukouksen illat ovat Mukkulan kirkossa 22.3. ja 26.4. klo 18. Tervetuloa mukaan laulamaan, rukoilemaan ja keskustelemaankin illan Raamattu-aiheesta

Jaa teksti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *