Kaksi tarinaa, kaksi esipuhetta

Autoa ajellessani olen kuunnellut jouluradiota ja jälleen kerran, aikaisempien joulujen tavoin olen jäänyt miettimään monien joululaulujen sanoa. Niissä lauletaan lapsesta, seimestä, Betlehemistä, paimenista, enkeleistä, tähdestä, tietäjistä, Josefista ja Mariasta. Joskus lauluissa mainitaan myös aasi, matka Nasaretista Betlehemiin, Herodes ja pako Egyptiin.

Jossain vaiheessa aloin pohtia, kumpaan Jeesuksen lapsuuskertomukseen mikin joululaulun teksti viittaa. Matteuksen evankeliumissa puhutaan Betlehemistä, Joosefista, Mariasta, Herodeksesta, tähdestä ja tietäjistä. Mutta siellä ei mainita kirjoittautumista veroluetteloon, ei matkaa Nasaretista Betlehemiin, ei majapaikan etsimistä, ei seimeä, paimenia eikä taivaallista sotajoukkoa. Nämä ovat tuttuja Luukkaan kertomuksesta.

Evankeliumeista löytyy kaksi hyvin erilaista kertomusta Jeesuksen lapsuudesta. Ne ovat erilaisia niin juoneltaan kuin tunnelmaltaankin. Matteuksen kertomus kulkee synkissä tunnelmissa. Se on täynnä pelkoa ja vihaa, epätietoisuutta. Joosef pelkää eikä tiedä, mitä Marian kanssa tekisi, Herodes on raivoisaan eikä tiedä, mitä Jeesuksen kanssa tekisi eivätkä, tietäjät ovat ihmeissään eivätkä tiedä tietä Jeesuksen luo. Kertomus on kirjoitettu vahvoin värein hyvän ja pahan taisteluna.

 

Luukkaan kertomukseen liittyy myös vahvoja tunteita, mutta ne ovat Matteuksesta poiketen tunnelmaltaan hyvin iloisia. Luukas sitoo Johannes kastajan syntymän Jeesuksen syntymään. Kumpainenkin kertomus on hyvin valoisa ja etten sanoisi riemukas. Luukkaan kertomuksessa Jeesuksen syntymästä puhutaan samoin sanoin ja samaan sävyyn kuin roomalaisissa kirjoituksissa keisareiden syntymästä.

 

Meillä on siis kaksi erilaista kertomusta Jeesuksen syntymästä. Ne eroavat tapahtumiltaankin niin paljon, että on vaikeaa ajatella niiden olevan kertomusta samasta historiallisesta tapahtumasta. Siksi ajattelen monien Raamatun tutkijoiden tavoin, että Jeesuksen syntymäkertomusten tarkoituksena ei olekaan ollut kertoa päiväkirjamerkintöjä Jeesuksen syntymästä, vaan toimia evankeliumien esipuheina. Niiden tarkoituksena on kertoa, millaisen kirjan lukija on käteensä ottanut ja millaisesta päähenkilöstä kirjassa puhutaan.

Jeesuksen syntymäkertomuksia pitää siis lukea yhteydessä evankelistojen kertomaan kertomukseen Jeesuksesta. Matteus esittelee Jeesuksen uutena Mooseksena, joka ilmoittaa Jumalan tahdon ihmisille. Tästä syystä Matteuksen esittämässä Jeesuksen lapsuuskertomuksessa on paljon viittauksia Mooseksen lapsuuteen. Luukkaan Jeesus on köyhien ystävä. Sen tähden kertomuksessa paimenilla on suuri rooli kertomuksessa. Luukkaan kertomuksen ylistyslauluissa, niin Sakariaan kiitosvirressä ja Marian kiitosvirressä kiitetään Jumalaa siitä, että hän on tuonut valon pimeydessä vaeltaville ja sysännyt vallanpitäjä pois Jumalan valtakunnasta.

 

Yhteisinä aiheina Matteuksen ja Luukkaan kertomuksissa ovat enkelit ja valo. Enkelit olivat juutalaisille Jumalan sanansaattajia ja enkelien läsnäolo kertomuksissa merkitsi aina Jumalan läsnäoloa. Valo ja pimeys ovat läsnä Matteuksen kertomuksessa tähden ja Herodeksen roolissa. Kertomuksen yksi tähtäyspiste on kertoa, miten Jumala voittaa pahan. Herodeksella ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa Jumalan suunnitelmaan. Valo voittaa aina.

Luukkaan kertomuksessa yöllä lampaitaan paimentavat paimenet näkevät valon. Vuorokauden pimeimpänä hetkenä yhteisön surkeimmassa asemassa olevat saavat kuulla Jumalan ilosanoman. Jumala lähettää valon niille, joilta muut ihmiset ovat sen kieltäneet.

 


 

Niin Matteuksen kuin Luukkaankin kertomus avaa Ylösnousseen kohdanneiden kokemusta. He ovat kokeneet saaneensa elämäänsä valon Ylösnousseen kautta. Ilman uskoa Jeesuksen ylösnousemukseen ja ilman seurakunnassa koettua rakkautta, Jeesuksesta ei olisi koskaan kirjoitettu tällaisia kertomuksia.

Jeesuksen elämä, toiminta ja opetukset toivat Jumalan ihmisten keskelle. Hän oli seurakunnan keskellä ja valoi läsnäolollaan hyväksynnän ja rakkauden ilmapiiriä. Mitä muuta ihmiset olisivat voineet tehdä kuin kirjoittaa kertomuksia, joiden kautta lukijat pystyisivät ymmärtämään heidän kokemuksensa.

Sitten onkin aivan eri asia pohtia, miten 2000 -luvun ihmiset pystyvät ymmärtämään Jeesuksen syntymäkertomukset alkuperäisellä tavalla, sillä niin paljon on noista ajoista ehtinyt vettä Jordanissa virtaamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *