Sodoman synti

Jatkan Raamatun homoerotiikkaa sisältäviä tekstejä esitteleviä blogejani. Seuraavaksi paneudun kertomukseen, joka on muovannut paljon kristillistä käsitystä homoseksuaalisuudesta. Vanhasta testamentista löytyy kaksi hyvin samankaltaista kertomusta. Vanhempi kertomuksista on kertomus enkelien vierailusta Sodomassa ja siitä, mitä Lootin perheelle sitten tapahtui (1. Moos 19: 1-11). Toinen kertomus on leeviläisestä miehestä, hänen matkastaan Betlehemiin hakemaan sivuvaimoaan takaisin ja matkalaisten yöpymisestä benjamilaisen heimolle kuuluvassa Gibean kaupungissa (Tuom 19).

Kerron lyhyesti, mitä Sodomassa tapahtui. Kertomus leeviläisen miehen matkasta seuraa Sodoma -kertomuksen tapahtumia, joten sitä ei tarvitse käydä erikseen läpi. Teen muutaman huomion siitä jäljempänä.

Abrahamin vieraina olleet enkelit lähtevät Sodomaan katsoakseen, onko kaupunki todella niin syntinen kuin siitä kerrotaan. Enkelit saapuvat Sodomaan ja Loot on valmiina kaupungin torilla odottamassa enkelien tuloa. Loot on ainoa, joka on valmis auttamaan enkeleitä, sillä hänellä on kokemusta, mitä on elää muualta tulleena Sodomassa. Hän pyytää heidät taloonsa, koska tietää heidän olevan vaarassa.

Kaupungin miehet lähtevät samana iltana Lootin luo ja piirittävät hänen talonsa. Piirityksen luonne paljastuu lukijalle siitä, että kaikki kaupungin miehet, niin vanhat kuin nuoretkin ovat mukana. Talo on siis paikallisten miesten piirittämä ja he alkavat käyttäytyä uhkaavasti. He vaativat Lootia tuomaan miehet ulos, jotta he voisivat maata heidät. Loot kauhistuu vaatimusta ja tarjoaa omia koskemattomia tyttäriään vieraittensa sijasta. Miksi kaikki kaupungin miehet tulevat Lootin talolle ja haluavat maata siellä vieraina olleet miehet ja miksi Lootin tyttäret eivät kelpaa miehille?

Tuskin kyse on homoseksuaalisesta halusta, sillä onhan miehen kanssa makaaminen syntiä. Mutta antiikin ajan sotilaiden toimintatapa sopii hyvin miesten motiiviksi. Antiikin aikana taistelun voittaneilla sotilailla oli nimittäin tapana raiskata taistelun häviäjät. Näin he lisäsivät hävinneiden häpeää, olihan juuri naisen roolin ottaminen toisen miehen kanssa kauhistuttava teko.

Sinä iltana enkelit saivat kaipaamansa todisteet Sodoman syntisyydestä ja he antoivat Jumalan tuhota kaupungin. Syntisyyden syy ei kuitenkaan ollut homoseksuaalinen hurjastelu, vaan vihamielisyys kaupunkiin tulleita vieraita kohtaan.

 

 

 

 

 

 

Tuomarien kirjan kertomus kulkee samalla tavalla. Gibean miehet halusivat maata leeviläisen kanssa häpäistäkseen hänet. Lootille kävi hyvin, olihan hänelle enkeleitä vieraanaan. Leeviläisen sivuvaimolle kävi huonommin.  Gibean miehet raiskasivat leeviläisen sivuvaimon kuoliaaksi.

Tuomarien kirjan kertomuksen tarkoitus selviää sen lopussa. Leeviläinen leikkaa kuolleen sivuvaimonsa ruumiin kahteentoista osaan ja lähettää ne ympäri Israelia. Luvun viimeisessä jakeessa kerrotaan miksi. “Kaikki, jotka tämän näkevät, sanovat: ‘Mitään tällaista ei ole tapahtunut eikä ole nähty milloinkaan sen jälkeen, kun israelilaiset lähtivät Egyptistä.’ Harkitkaa nyt tarkoin ja sanokaa, mitä on tehtävä.” (Tuom 19:30)

Kumpikin kertomus viittaa kaupungeissa rehottavaan vihamielisyyteen vieraita kohtaan. Ne kertovat, että Gomorassa ja Gibeassa oli ihmisiä, jotka eivät suvainneet muukalaisia ja halusivat häpäistä heidät. Kertomuksilla ei ole ollut tarkoitus sanoa mitään homoseksuaalisesta käyttäytymisestä siinä mielessä kuin me sen tänään tunnemme. Tarinoilla on kritisoitu Israelin piirissä muukalaisiin kohdistuvaa vihamielistä seksuaalisesta aggressiivisuutta.