Musiikin keinoin Herramme kasvojen edessä

Käsittääkseni musikin kautta Suuren Kuuntelijan lähestyminen ei ole millään tavoin paheksuttavaa tai kiellettyä, vaan joskus jopa ihan suositeltava tapa lähestyä.

Ehkäpä se antaakin sinulle voimia kertoa taakkasi tarinaa. Murheista on vaikea sanoa olennainen ja se on vain epätoivoista marinaa. Silloin mieleeni saapuu viesti salainen. Mistä se tuli, olen vain ajatuksissani lukkiutunut alainen.

Luulen kuulevani laululla kutsuttavan Herran eteen, kohtaamaan Hänen sanallisen rakkauden lähteen. Miksi juuri tuo laulu, sisällöltään sitä tuskaa josta aioin kertoa. Se on juurikin sitä syntisen ihmisen kynnettävää peltoa.

Säkeestä toiseen, mielen lauluni avaa ajatusteni lukot. Jo häipyy epäillys ja mieleni tukot. Kuinka onkaan tilalla helpottava sydämen sävelsointi ! Elämän ajatusten realisointi.

Lähdin liikkeelle riipustellen juttuani riimittelyn kautta, jotta huomataan kuinka rakkaus Jumalaa kohtaan voidaan kertoa sanoja runoillen, tai laulaa niitä samoja sanoja. Laulaminen on ihan luonnollinen tapa ilmaista itseään, eikä sitä tarvitse hävetä. Monet vetäytyvät laulamisesta väittäen, ettei osaa laulaa kunnolla ? ? Mitä sillä on väliä – nuotin vieressä on aina tilaa sinunkin laululle. Jos sinulla on mahdollisuus lähteä johonkin musiikkiryhmään mukaan, niin mene ihmeessä. Siellä on paljon kaltaisiasi kultakurkkuja ja siinä sivussa saat vielä mukavasti hengen terapiaa itselle, ja voit jakaa omastasi muille.

Jotkut musiikilliset esitykset ovat taiteellisia ja hienosti esitettyjä, niistä olen kovasti mielissään. Me ei kuitenkaan kaikki siihen pystytä, joten ei sekään saa olla esteenä oman musiikkimme suusta suoltamiselle.

Lasten musiikilliset esitykset herkistävät mieltäni suunnattomasti, kun he ovat niin aitoja esittäessään sitä. Oikeastaan he ovat sitä, mitä meidän aikuistenkin pitäisi olla, kun seurustelemme musiikin kanssa – aitoja ja häpeämättömiä. Kun siinä laulamisessa tai jopa hyräilyssäkään ei ole mitään hävettävää, siksipä antaa mennä vaan jos vähänkin siltä tuntuu.

Minulle musiikki ja hengellisyys ovat nykyään kovin tärkeä yhdistelmä. Yksikään päivä ei iltaansa saavuta, etten olisi jotain hengellistä laulua lauleskellut tai hyräillyt. Ne ovat sellaisia musiikillisia yhteydenottoja Ylös, joissa kerron olevani edelleen täällä ja usein niisä on myös jokin erillinen viestikin, riippuen laulusta. Ihmeellisintä on se, että kun joku asia painaa mieltä tulee mieleen jokin laulu, jonka sanat antavat lohdutusta tai voin sen kautta kertoa avuntarpeestani Jumalalle.

Usein sanotaan hengellisten laulujen olevan niin surullisia ja masentavia. Ei minusta, vaan päin vastoin. Niissähän on tosi paljon ilosanomaa armosta, rakkaudesta ja anteeksiannosta. Ei ne ainakaan minua masenna. Nehän ovat kuin ruoka pöydässä, – mitä enemmän syön sitä enemmän kurjuus väistyy. Tässä tapauksessa nälkä.

Mikä mielestäni on kaikista kaunein ja mieleenpainuvin hengellinen laulu ? Enpä osaa vastata, koska niitä ei mielestäni tarvitse laittaa mihinkään arvo- tai paremmuusjärjestykseen. Ne kaikki mahtuvat korvistani sisään ja saan nauttia niistä täysin sydämin. Lisäksi saan kuulla jatkuvasti uusia lauluja ja soittoesityksiä.

Tietysti onhan tälläkin toiminnalla rajansa, mutta näin eläke-ukkelina voin viettää aikaani melko vapaasti musiikin tahdissa ja seurassa. Eikä ole lainkaan pöllömpi kumppani. Lisäksi kun saa lauleskella seurakuntien eri tilaisuuksissa, väittäisin musiikillisen elämän olevan tärkeä osa hengellisyyttäni. Kiitos siitä luomakunnan Ykkös-Kapellimestarille sinne ylös. Ollaanpa korva herkkänä ja laulumme soikoon ylistystä Herralle !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *